Arvoisa yliopistoväki!

Tänne Finlandia-talon nokisten kurkihirsien alle on kokoontunut laaja joukko tulevia aaltolaisia. Tosiasiallisesti täällä on kuitenkin edustus vähintään viidestä keskenään erillisestä yhteisöstä. Itse edustan täällä TKY:aa ja varmastikin laaja joukko yleisöstä TKK:a. Matti tässä puolestaan puhuu KY:n puolesta, ja HSE:nkin väkeä tuntuisi riittävän. Hennan sen sijaan väitän edustavan TaiK:a enemmän kuin minä itse TKK:a tai Matti HSE:a. Väitän paikalla olevan viisi eri instituutiota, viisi uskontokuntaa, viisi yhteisöä. Näistä kaksi siis Otaniemestä, kaksi Kampista ja yksi Arabianrannasta.

Miksi TaiK:ssa on saavutettu jotain enemmän kuin kahdessa muussa yliopistossa – yksi yhteisö?

TKY ja KY kuuluvat maailman parhaiten resursoituihin ja voimakkaimpiin opiskelijajärjestöihin, ja tämän manttelin Aalto-yliopiston ylioppilaskunta tulee niiltä perimään. On kuitenkin oleellista pohtia, miksi yliopiston opiskelijoiden yhteenliittymät ovat niin vahvoja. Opiskelijat kaikkialla järjestävät lähinnä bileitä sun muuta mukavaa, miksi Suomessa opiskelijajärjestöt ovat joutuneet luomaan järjestelmät opiskelija-asumiseen ja terveydenhuoltoon? Kenties siksi, ettei kukaan muu ole sitä tehnyt. Miksi ylioppilaskunnat käyttävät miljoonia euroja vuodessa jäsentensä edunvalvontaan yliopistoissaan? Kenties siksi, että moni asia ei ole erityisen hyvin. Miksi omien alojensa kansallisista kärkiyliopistoista valmistuneet identifioituvat ylioppilaskuntiinsa ja ainejärjestöihinsä yliopistojensa sijaan? Kenties siksi, että opiskelijat eivät ole aidosti osa yliopistoyhteisöä ja ihmiset tyydyttävät yhteisöllisyyden tarpeensa muualla.

Vahva ylioppilaskunta on vastavoima yliopistolleen.

Kuvaavaa on, että esimerkiksi Cambridgen ja Oxfordin ylioppilaskuntien toiminta on lähinnä amatöörimäistä puuhastelua verrattuna TKY:an tai KY:an. Euroopan johtavan tekniikan alan yliopiston ETH Zürichin ylioppilaskunnan puheenjohtaja puolestaan ihmetteli kun yritin kysellä miten ylioppilaskunnan edunvalvonta on järjestetty: ”Edunvalvonta? Ei me tehdä sitä. Se on yliopiston hoidossa.”

Aaltoon tulee siirtymään viisi yhteisöä. Aallossa tulee toimimaan viisi yhteisöä vielä parin vuoden päästäkin. Kun Aalto joskus onnistuu tavoitteessaan tuoda nämä ihmiset yhteen samaan paikkaan, saattaa alkaa kehitys, jonka tuloksena ihmiset voivat tuntea tervettä ylpeyttä omasta erikoisosaamisestaan yhtälailla kuin yhdestä yhteisestä monikulttuurisesta yliopistostaan. Myös ylioppilaskunnan sisäinen yhtenäisyys on riippuvainen maantieteellisistä etäisyyksistä.

Yhtälailla fyysinen etäisyys sanelee rajat yliopiston ja ylioppilaskunnan väliselle yhteistyölle. Vain toimimalla, elämällä ja kasvamalla yhdessä Aalto-yliopisto ja sen ylioppilaskunta voivat nousta kehityksessään seuraavalle tasolle. Vain näin Aalto-yliopistosta voi tulla enemmän kuin koulu, ja vain näin Aalto-yliopiston ylioppilaskunta voi saavuttaa tavoitteensa ja keskittyä pelkkiin bileisiin.